JOS painotuotteisiin vertaa, niin JManga on tankoubon, pokkari. Tuore verkkosivusto Jmanga7 on puolestaan viikkolehti. Se ei kuitenkaan ole (ainakaan vielä) palvelu, johon minä laittaisin rahani.
Japanilaisten mangakustantajien yhteisessä englanninkielisessä JManga-verkkopalvelussa on vastikään tapahtunut parikin aika isoa asiaa.
Ensinnäkin JManga ilmoitti solmineensa sopimuksen mangakustantaja Kodanshan kanssa. Se ilmoitti myös ottavansa uudelleen tuotantoon ja jatkavansa kaikkia Del Reyltä kesken jääneitä englanninkielisiä mangasarjoja.
Muutamia ensimmäisiä Kodanshan nimikkeitä on jo verkkosivustolle ilmaantunutkin: Kahdeksan pokkarin verran Jin Kobayashin School Rumblea, joka heti ponkaisi JMangan myyntilistan kärkeen. Seitsemän pokkaria Yasunori Mitsunagan Princess Resurrectionia, kahdeksan pokkaria Toshihiko Kobayashin Pastelia, kaksi pokkaria Akimine Kamijyon Code: Breakeria, viisi pokkaria Ryotaro Iwanagan Pumpkin Scissorsia sekä seitsemän pokkaria Futaro Yamadan ja Masaki Segawan The Yagyu Ninja Scrollsia.
Ihan kohtuullisen kiva kattaus siis. Mutta sitten tulee se mutta, nimittäin sama lisenssipulma kuin mikä oli JMangan alkuvaiheessa sivuston kaikilla sarjoilla. Nimittäin kun eurooppalainen JMangan tilaaja yrittää avata näitä mangoja, hän saa ystävällisen ilmoituksen: ”Sorry, tämä nimike ei ole saatavilla alueellasi lisenssirajoitusten vuoksi. Yritämme hankkia maailmanlaajuiset oikeudet, ole kärsivällinen.”
No, ollaan kärsivällisiä. Ehkä joskus. Tähän mennessä JMangalla on sentään kohtalaisen hyvä lupausten toteuttamishistoria. Mutta pitäisiköhän JMangan harkita halvempia tilausmaksuja meille alemman palvelutason maille?
TOINEN uutuus on JMangan perustama rinnakkaissivusto JManga7, joka normaalisti vaatii oman kuuden dollarin kuukausimaksunsa. Hinta ei siis ole päätä huimaava, mutta ei ole tarjontakaan.
JManga tarjosi JManga-sivuston tilaajille kokeilujakson JManga7:ää, joten sitä pääsi vähän pyörittelemään. (JMangan alin tilausmaksu on 10 dollaria, jolla pystyy ostamaan muutaman pokkarin kuussa.)
Jmanga7:n bisnesidea on aika lähellä japanilaista mangaviikkolehteä. Sivustolle päivittyy kerran viikossa uusi jakso noin kolmestakymmenestä mangasarjasta. Pompsi ei kuitenkaan tule kerran viikossa, vaan se on hajotettu pitkin viikkoa, niin että joka viikonpäivä päivittyy muutama sarja.
Osa mangoista on samoja JMangassa ja JManga7:ssä. Tällainen on esimerkiksi Fumiyo Kounon mainio tragikoominen perhekuvaus Nagai michi, josta samat 54 lyhyttä tarinaa ovat saatavilla kummallakin sivustolla. Sivumennen sanoen, Fumiyo Kounon tuotannon levittäminen on ehkäpä paras yksittäinen asia, jonka JManga on tehnyt.
Toinen kuvio on, että JMangassa kokonaisina pokkareina myytäviä sarjoja jatketaan viikottaisilla luvuilla Jmanga7:n puolella. Tällainen on esimerkiksi Maru Nagaon Edo nekoe Jubei otogizoshi, kertomus edokautisen kissamaalarin ja hänen kumppaninaan kulkevan taikakissan elämästä. Mangan neljä ensimmäistä pokkaria ovat kokonaisina JMangassa. Jmanga7:ssä tarina jatkuu luku kerrallaan viidennestä pokkarista.
Kun Jmanga7:ssä on julkaistu kokonaisen pokkarin verran lukuja, pokkarin on tarkoitus siirtyä myyntiin JMangan puolelle. JManga7 jatkaa taas seuraavan pokkarin luvuista.
JMANGAN ja JManga7:n tarjonta on hyvin epätasalaatuista. Osa on aivan silkkaa kuraa, kuten Variety Art Worksin nimettömiksi jääneiden taiteilijoiden ”kirjalliset” mangat. Osa on hyvin laadukkaita, kuten jo mainittu Fumiyo Kounon tuotanto tai Hiromu Arakawan Hyakusho kizoku.
Tarjontaa on JMangan runsaan vuoden toiminta-ajan myötä kertynyt. JMangassa on nyt myynnissä lähes 300 mangasarjaa. Myös lajityyppien kirjo on laaja, kattaen oikeastaan kaiken muun paitsi kovan pornon.
Se mitä JMangalta puuttuu ovat todella suuret nimekkäät sarjat, sen tapaiset kuin One Piece tai Naruto. Toisaalta JManga ei ehkä tavoittelekaan näiden lukijoita, jotka tuskin ovat ensimmäisinä maksamassa rahaa verkkosisällöstä. Aika moneen makuun sivustolta jo luulisi löytyvän.
(Ihan tarkkaan ottaenhan JMangan tarjonta ei ole oikeaa verkkosarjakuvaa. Tarjolla on skannattuja sivuja alun perin paperille tehdyistä sarjoista.)
Ja miksikö minä en tilaa JManga7:ää? Tarjonta on JMangaan verrattuna pientä, vain kolmisenkymmentä sarjaa. Niistä kiinnostavimmat ovat samoja jotka ovat jo JMangassa: Crime and Punishment, Crayon Shinchan, Nagai michi. Oikeastaan ainoa minua kiinnostava JManga7:ssä on Edo nekoe Jubei otogizoshin jatko. Sitä maltan odottaa sen verran, että sen pokkarit tulevat kokonaisina JMangan puolelle.
KOLMAS uutinen JMangasta on, että sivustolle on valmistunut Android-sovellus. Sitä en ole ehtinyt kokeilla. Tekeillä on kuulemma myös sovellukset iPadille, iPhonelle ja iPod Touchille.
Lasketaanko epärehelliseksi jos ohittaa tuon maarajoituksen käyttämällä VPN clienttiä joka väittää koneen olevan jenkeissä? 🙂
Riippuu siitä keneltä kysytään 🙂